Saapuessaan traktori käynnistyi sinällään melko hyvin, mutta kaasua painettaessa se otti kierroksia eli kiihdytti selvästi hitaammin kuin muut japanilaiset traktorit yleensä. Hetken käytyään kierroksia lisätessä valkeaa savua tuli huomattavan paljon. Välittäjällä tämä oli huomattu vasta kunnostuksen jälkeen, eivätkä olleet ennättäneet käyttää traktoriin kaikkea sen vaatimaa kunnostusaikaa. Netissä on paljon erilaisia teorioita mistä "white smoke" johtuu, mutta erityisiä Mitsubishiin liittyviä vinkkejä ei juurikaan löytynyt.
Venttiilien säätö
Liian pienet venttiilien välykset saattaisivat aiheuttaa käyntiongelmien lisäksi savutusta, joten ensimmäiseksi tarkistettiin venttilien välykset, se kun on melko helppo suorittaa. Välykset olivat hieman liian suuret, joten kaikki venttiilit säädettiin 0,25 mm välykseen. Tällä ei ollut juurikaan vaikutusta moottorin toimintaan tai savun määrään
Suuttimien tarkistus ja huolto
Vääränlainen määrä polttoainetta tai väärään aikaan tapahtuva polttoaineen ruiskutus saattaisi aiheuttaa käyntiongelmia ja savutusta. Ruiskutussuuttimet irroitettiin ja toimitettiin dieselhuoltoon tutkittaviksi, huolehtien siitä että moottorin oikea tyyppitieto oli heillä myös tiedossa. Suuttimet mitattiin ja ruiskutuspaineiden havaittiin olevan liian matalat, samalla ruiskutuskuvioidenkin todettiin olevan vääränlaiset. Suuttimien kärjet uusittiin ja ruiskutuspaineiksi säädettiin noin 210 bar. Tälläkään ei havaittu olevan merkittävää parannusta moottorin toimintaan tai savun määrään
Ruiskutuksen ajoitus 
Mitsubishi K-sarja ruiskutuksen ajoitus
Hidas kierrosnopeuden kasvu ja savutus viittaisivat myöhäiseen ruiskutusajankohtaan. Kampiakselin siivapyörältä löytyy ruiskutuksen ajoitusmerkit. Oikeaoppinen ajoitus edellyttäisi ruiskutuspumpulta osien irroittamista, vaihtoehtoinen tapa on tutkia ensimmäisen sylinterin ruiskutusputkelta hetkeä, jolloin siellä alkaa nesteen pinta nousta. Tämä tapa on ilmeisesti asteen myöhäisempi, nesteen noustessa ollaan siis jo hieman myöhässä
Useamman mittauksen jälkeen tulokset näyttivät ruiskutushetken olevan 7 astetta liian myöhäisellä
Mitsubishi K-sarjan moottorin ruiskutuspumppu
Ruiskutushetkeä säädetään pumpun alla olevan shimmilevyn avulla, kuvassa numero 2. Jokainen 0,1 mm shimmilevyn paksuudessa siirtää ruiskutushetkeä noin 1 asteen verran. Shimmilevyjä on eri paksuisia ja tarvittaessa niitä yhdistelemällä saadaan ruiskutushetki säädettyä oikeaan kohtaan. Tässä traktorissa pumpun alla oli 0,7 mm paksu levy, ja tarvittava siirtymä oli sattumoisin juuri tuon levyn tuottaman 7 asteen verran
Tällä ruiskutushetken ajoituksen muutoksella oli merkittävin muutos moottorin toimintaan sekä savutukseen. Ajoituksen ollessa nyt kohdallaan moottori vastaa kaasun painallukseen selvästi reippaammin, käyntiäänikin on terävämpi ja lämmettyään moottorin savutus vähenee melko lailla normaalia Mitsubishin etukammiomoottoria vastaavaksi
Ruiskutusmäärien tasapaino 
Ruiskutusmäärän mittaus
Koska kylmänä savutus ei vielä kadonnut, tutkittiin myös ruiskutuspumpun toimintaa mittamalla eri suuttimista saatavaa polttoainemäärää. Tämä tapahtui irroittamalla sekä suuttimet että suutinputket, kääntämällä suutinputket väärinpäin eli osoittamaan moottorista ulospäin ja laittamalla polttoaineen keräävät astiat kunkin suuttimen alle. Tarpeeksi pitkään moottoria startattua alkoi suuttimiin kerääntyä mitattavissa olevia määriä polttoainetta. Osoittautui, että kolmossylinterin suuttimelle tuli noin kolmannes vähemmän polttoainetta kuin kahdelle muulle. Pumppu irroitettiin ja vietiin dieselhuoltoon tarkistettavaksi. Huollosta pumpun kerrottiin olleen kulunut, mutta ei mitenkään loppu, eikä mitään selkeää syytä kolmossylinterin vähemmälle ruiskutusmäärälle löytynyt. Yhden pienen lukitustapin pään kerrottiin olleen poikkeavan näköinen, joten se oli käännetty ympäri varmuuden vuoksi
Mitsubishi ruiskutuspumpun säädötRuiskutuspumpun huollon jälkeen mitattiin uudelleen määrien tasapaino eikä edellisiin mittauksiin verrattuna ollut syntynyt muutosta. Ruiskutuspumpuissa on oheisen kuvan mukaisesti säädöt muiden kuin ensimmäisen sylinterin määrän tasapainolle. Säädöistä ei juuri ohjetta löydy, muuta kuin "älä avaa näitä ellei pumpun osia ole uusittu". Kolmossylinterin säätöä kokeiltiin säätää, matka jonka säätö liikkui ei ollut suuri, mutta vaikutti kyllä toivotulla tavalla. Säädön jälkeen kolmossylinteriltä mitattiin enää noin 20% pienempi ruiskutusmäärä
Muita huoltotöitä
Traktoriin oli kokeiltu polttoaineen sekaan laitettavia puhdistusaineita, ja ehkä niillä oli ollut pitkän seisonnan aikana jotain vaikutusta kun huonosti käynnistyminen ei ole enää vaivannut. Vedenerottimessa oli vettä, joten polttoaine on vaihdettu tuoreeseen
Polttoaineen lisäksi moottoriöljyillä on mahdollisesti vaikutusta savuttamiseen, joten nekin on vielä kertaalleen vaihdettu. Käydessään moottori ei huohota lainkaan, joten esimerkiksi puristuspaineita ei ole mitattu.
Katso video traktorin savutuksesta nykyisessä kunnossa, alkaen kylmäkäynnistyksestä nollassa asteessa ja päättyen moottorin ollessa lämmennyt. Kun traktorin lämpömittari näyttää puolta asteikkoa eli moottori on lämmennyt, savutus kierroksia nostaessakin lakkaa näkymästä.